PERFORMANSSI NAALI,2010
ONEWEEKGALLERY, ENO JOENSUU
Performassi Njalla / Performance Arctic fox
1800 luvulla naali, saameksi njalla, eli Suomessa varsin yleisesti. Sittemmin ihmisten turhamaisuuden vuoksi se metsästettiin käytännössä sukupuuttoon 1900-luvun alkuvuosina. Naali rauhoitettiin vuonna 1940.
Naali, njalla, napakettu on Suomessa äärimmäisen uhanalainen nisäkäs ja se pesi viimeksi Utsjoen Paistunturilla vuonna 1996.Vuonna 2010 havaittiin Sallan pohjoispuolella liikkuvan yhden naalin, se oli vuosiin ainoa ja ensimmäinen luotettava havainto naalista maassamme.
Naalin mahdollisuudet selviytyä ovat vaikeutuneet mm ilmaston lämpenemisen ja sen myötä ympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Ravinnonsaanti on vaikeutunut myös poronhoidossa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Naalista on olemassa myös luonnossa harvinaisempi sininen värimuoto, turkistarhoissa yleisesti kasvatettu sinikettu. Suomi on maailman toiseksi suurin ketunnahkojen tuottaja. Maamme turkistarhoilla kasvatetaan vuosittain yhteensä lähes neljä miljoonaa kettua, naalia, minkkiä, hilleriä ja supikoiraa. Turkistarhaukseen liittyy suuria eläinsuojelullisia, eettisiä ja ympäristöongelmia. Jatkuvasti kasvava joukko Euroopan maita on päätynyt lopettamaan turkistarhauksen tai osan siitä kansallisella lainsäädännöllä eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä.
Omalla Naali-performanssillani haluan ottaa kantaa turkistarhattoman Suomen puolesta. Performanssissani myyttisin elein pyydän anteeksi tuonpuoleisilta naalisukupolvilta ihmisten turhamaisuutta ja toivotan naalit tervetulleeksi Suomen luontoon.
 |
| Kuvat: Tuija Hirvonen-Puhakka, Lotta Pyykkönen Anne Pehkonen |
In my performance I want to speak out for Finland with no fur farms. With mystical gestures in my performance I would like to apologize the human egotism from generation of arctic foxes that are no longer with us and would like to welcome them back to our nature in Finland.
In the 19th century, the arctic fox, called njalla in Sámi language was quite common in Finland. In the beginning of 20th century it was almost hunted to extinction due to a human egotism. Arctic fox was protected in 1940.
In Finland arctic fox, njalla is extremely endangered mammal and was last seen to nest in 1996 near river Utsjoki. In 2010 an arctic fox was spotted in the northern side of Salla. That was, and has been the only reliable observation of arctic fox for years in Finland.
The opportunities for arctic fox to survive have become more difficult. One of the reasons for this is climate change, and the issues taking place surrounding it. Fetching food has also become more difficult for arctic fox due to changes taking place in reindeer industry.
There is also a colour type of arctic fox, a blue fox. This is even rarer in nature and is most commonly bred in fur farms. Finland is the second biggest country in producing fox leather. Yearly, fur farms in Finland breed all together four million foxes, arctic foxes, minks, ferrets and raccoon dogs. Ethical, environmental and animal protection problems are associated with fur farming. The increasing group of countries in Europe has decided to stop fur farming, or part of it, based on their country legislations due to reasons in animal protection.
Seinäjoen taidehallin avajaisissa samanaikaisesti Karjalanpiirakka III;Veikko Myller,Irja Puhakka-Myller ja Anu Torikka.
SEINÄJOEN TAIDEHALLIN NÄYTTELYSSÄNI 27.11-31.12.2010:
Punaista maisemassa /Yhteisöllinen installaatio, 2010
- pihlajan runkoja 82kpl, punaiset kierrätyskeskuksesta saadut paidat
Punaista maisemassa yhteisöllisessä installaatiossani pyydän koululaisryhmiä tai muita ryhmiä ohjaajineen/opettajineen asettelemaan maassa olevat ”rungot” yhdessä sopimaansa muotoon.
”Minulle tämä Punaista maisemassa syntyi ajatuksesta pyhästä lehdosta. Halusin pystyttää kaikki ”puut”, mutta kun olin saanut muutaman rungon pystyyn, havaitsin, että tämä studio tila oli aivan liian matala siihen mielikuvaan jota kannoin ajatuksissani. Niinpä pyhä lehto muuttui tilaksi jossa rungot aivan kuin virtana lorisevat sinne tänne…toisaalta ne voivat myös kuvastaa tilaa myrskyn jälkeen.
Mikä on sinun ajatuksesi tai tunnetila jota haluaisit kuvata käyttäen hyväksi näitä makaavia runkoja?
Keskustele ryhmäsi jäsenten kanssa ja sopikaan yhdessä miten ja minne asettelisitte maassa olevat rungot. Voit vapaasi käyttää koko studion isomman tilan lattiaa ja seiniä.
Ja lopuksi pyydän sinua valokuvaamaan minulle näin syntyneen uuden teoksen näyttelyn valvojalta saamallasi kameralla.
Yhteisöllisen teoksen toivon antavan iloa ja uuden kokemuksen taidenäyttelyn katsojalle/osallistujalle.
Käsittelethän maassa makaavia runkoja niin, etteivät pystyssä olevat rungot kaadu.
Kiitos sinulle ja hyvää talven jatkoa!
Kuvia teoksistani Seinäjoen taidehallissa.Tutustu myös kotisivuihini http://www.artpage-pehkonen.net/.
